Kolme sälliä Kalliosta
Ville Jankerin elokuvassa Pussikaljaelokuva (2011) seurataan päivän ajan Helsingin Kalliossa asuvien kolmen nuoren miehen elämää. Kolmikko omien sanojensa mukaan jatkaa nuoruuttaan, koska niin voi tehdä ennen kuin täyttää 30-vuotta. Päivä kuluu kaljoitellen terassilla, puistossa ja baarissa. Nuorilla miehillä ovat rahat lopussa eikä heille kelpaa mikään työ, koska [he] ovat kiinnostuneita vain kaljan juonnista. Vaikka he eivät tee päivän aikana oikeastaan mitään niin he eivät kuitenkaan voi välttyä vastoinkäymisiltä. Kolmikko onkin usein tekemisissä virkavallan tai lipuntarkastajien kanssa.
Elokuvan on ohjannut Ville Jankeri ja myös käsikirjoittanut yhdessä Mikko Rimmisen kanssa. Elokuva perustuukin Mikko Rimmisen kirjoittamaan romaaniin Pussikaljaromaani (2004). Elokuvan päähenkilöiden rooleista vastaavat Jussi Nikkilä (Marsalkka), Ylermi Rajamaa (Lihi) ja Eero Milonoff (Henninen). Marsalkka on arka ja ujo, eikä pysty puhumaan kunnolla muille kuin Lihille ja Henniselle. Hän myös vaikuttaa hieman vainoharhaiselta ja keskeyttää välillä muiden puheenvuoron yllättävän oudoilla jutuilla. Lihi on selvästi kolmikon puheliain ja muutenkin lempeä persoona, mutta muita tyhmempi: "Mulla on nyt niin paha olo, että mä voin pahoin". Henninen taas on katu-uskottava ja kapinallinen sillä hänellä on tapana puuttua muiden asioihin ja kiusata virkavaltaa.
Elokuvassa kamera ei ota katsettaan irti kolmikosta lähes ollenkaan ja siksi elokuvassa onkin hyvä olla vain pari merkittävää sivuhenkilöä esimerkiksi Laura (Marjut Maristo). Laurasta merkittävän tekee se, että hän on elokuvan ainoa henkilö, joka viihtyy edes hetken kolmikon seurassa. Monet muut katsovat nuoria miehiä halveksivasti, he ovat lähes jatkuvasti tekemisissä virkavallan kanssa ja he ovat lisäksi työttömiä ja rahattomia. Alkoholistien asema Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee elokuvassa realistisesti esiin. Moni työtön alkoholisti jää yksin ja syrjäytyy vähitellen muusta yhteiskunnasta. Kolmikolle tosin tarjotaan töitä, mutta he eivät tietenkään ota työtä vastaan, koska työhön käytettävän ajan voi kuluttaa paremmin juomalla kaljaa.
Vaikka elokuvan nuorten päähenkilöiden asema yhteiskunnassa ei ole paras mahdollinen ja aihe todellisuudessa on synkkä niin elokuva on loppuen lopuksi kuitenkin komedia. Hauskan elokuvasta tekee muun muassa siinä käytetty persoonallinen kieli. Kieli välittyy elokuvassa sekä sivu- että päähenkilöiden repliikkien kautta.
Marsalkka:"Toi punttipaholainen aiheuttaa sulle kohta ruumiinvammoja."
Henninen:"Lihallista ittes tänne!"
Lihi:"Missä täällä oli lähin jalotteluvälineliike?"
Muiden ihmisten mukaan nuoret miehet ovat "ihme urpoja", "sällejä" ja "saatanan hippejä".
Vaikka nuorilla miehillä ei ole muita ihmisiä elämissään sosiaalisen aseman takia niin heillä on kuitenkin aina toisensa. Edes vastoinkäymiset virkavallan kanssa tai pilalle mennyt ilta ei riko ystävyyttä. Miehet pitävät hyvin yhtä ja huolta toisistaan elokuvan loppuun asti milloin myös heidän ystävyytensä tulee voimakkaimmin esiin.
Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta kolmen nuoren miehen elämä ei muuttunut elokuvan loppuun mennessä. Elämä pysyy kasassa, kun ystävät ovat tukemassa ja siksi elokuvan teemaksi sopiikin hyvin ystävyys. Tietenkin elokuvassa tulee vahvasti esiin työttömiin alkoholisteihin kohdistuvat yhteiskunnan ongelmat, mutta elokuvassa tämä teema jää toiselle sijalle, koska elokuvan loputtua tuntuu siltä, että kolmen nuoren miehen ystävyys tulee jatkossakin voittamaan vastaan tulevat vastoinkäymiset.

+ Kuvaat elokuvan tapahtumia ja sosiaalista ilmapiiriä hyvin.
VastaaPoista+ Alkuperäisen kirjan kirjoittaja tulee esiin, samoin elokuvan ohjaaja ja näyttelijät.
- Teemaa voisi tässäkin vielä syventää.