Koulukiusatusta joukkomurhaajaksi

Meidän poika on Pasi Lampelan näytelmä 18-vuotiaasta koulukiusatusta Villestä, joka päätyy lopulta suunnittelemaan kotitekoisen pommin ja viemään sen kauppakeskukseen. Villen isä on kuollut ja hän asuu kahdestaan äitinsä Sarin kanssa. Ville pärjää koulussa hyvin, ja vakuuttelee äidilleen muidenkin asioiden olevan hyvin, vaikka hänellä ei ole kavereita ja elämä tuntuu kurjalta. Sisimmässään Ville on myös katkera ja vihainen kiusaajilleen ja ihmisille, jotka eivät ole puuttuneet kiusaamiseen. Ville julistaa kuvaamallaan videolla:

” Te jotka ette näe tai kuule, te jotka annatte kaiken vaan tapahtua. Mä haluan sanoa jotakin: te olette elossa vain koska joku antaa teidän elää…”

 Villen äiti Sari on erittäin huolehtivainen ja ajattelee vain poikansa parasta. Miehensä kuoleman jälkeen Sari on keskittynyt vain poikansa pärjäämiseen, mutta näytelmässä Ville saa jopa Sarin suostuteltua menemään treffeille. Sari on neuvoton poikansa suhteen, eikä tiedä mitä hänen täytyisi tehdä saadakseen poikansa avautumaan elämästään. Hän yllättyy kuullessaan Villen pitkään jatkuneesta kiusaamisesta.

” Se Ville on kuollu. Se Ville, jota tönittiin koulumatkalla, käytävillä ja pihalla. Se Ville, jota pilkattiin, ja jonka reppu varastettiin ja heitettiin ojaan.”

Näytelmässä ovat myös 18-vuotiaat Aleksi ja Jenna, jotka ovat Villen koulukavereita. Aleksi on tuntenut Villen jo pitkään sekä kiusannut häntä. Vaikka he eivät ole parhaita kavereita, tietävät he kuitenkin toisistaan asioita lempibändejä myöden. Aleksi on epäkypsä, eikä osaa käsitellä tunteitaan vaan yrittää purkaa pahaa oloaan Villeen kiusaamalla häntä. Aleksi on myös hieman epävarma, ja pelkää, että Jennalla on suhde Villeen.

”No mitä Ville? Oot sä saanu jonku reksin erikoisluvan kirjottaa ylioppilaaks kotona äidin kans, vai mitä tää on ku jätkää ei näy eikä kuulu..”

Näytelmä kuvaa hyvin sitä, mitä pitkään piinannut koulukiusaaminen voi pahimmillaan aiheuttaa.
Vaikka kirja on fiktiivinen, tarina voisi olla hyvin tottakin. Kirjan teemakin on ajankohtainen, Suomessa ja muualla maailmassa sattuneiden koulusurmien ja pommi-iskujen myötä. Teos herättää kysymyksiä siitä, miksi Ville päätyi lopulta näin epätoivoiseen tekoon? Halusiko hän näyttää olevansa muutakin kun vain mammanpoika vai oliko hänen tarkoituksenaan kostaa muille kokemansa vääryys. Näytelmässä Ville on muutaman kerran jo paljastamassa suunnitelmiaan läheisilleen, mutta hän jättäytyy kertomasta viime hetkellä. Hänelle suositellaan myös terapiaan menemistä, mutta se on liian myöhäistä.

Ville tutustuu kirjassa Anne Rajalaan netin välityksellä, joka neuvoo häntä rakentamaan pommin ja ostamaan oikeat välineet siihen. On järkyttävää ajatella, kuinka helppoa ja vaarallista on, että nykypäivänä on mahdollista löytää netistä tietoja tällaiseen suuren tuhon aiheuttamiseen.

 Teos herättää myös kysymyksiä siitä, miten tällaiset tapaukset olisi mahdollista estää? Kiusaamisesta on alettu puhua entistä enemmän ja on järjestetty kiusaamisen vastaisia kampanjoita. Useimmat kiusaajat ovat kokeneet itse jotain pahaa esimerkiksi omassa perheessään, minkä he haluavat kostaa kiusaamalla muita. Kiusaamista on vaikea poistaa kokonaan, mutta jo siihen puuttuminen ja sen vähentyminen on edistystä.